Äidille

       Äitejä muistetaan yhtenä päivänä vuodessa kakulla, kukilla ja kortilla. Mä en ole lapsuuden jälkeen tainnut huomioida omaa äitiäni muulla kun puhelinsoitolla.
      Lapsena me veljeni kanssa nousimme aikaisin äitienpäivän aamuna ja koristelimme kakun ja sitten poljimme valkovuokkoja hakemaan metsästä. Taisi siellä välillä vähän sinivuokkojakin olla, niitä rauhoitettuja.
Äiti sitten teeskenteli nukkuvaa kun menimme tarjottimen ja kukkakimpun kanssa herättämään. Onneksi mun veli jatkaa vieläkin samalla tavalla ja äiti saa ainakin kukkia yhä.
     Lapselle on helpottavaa tietää, että vaikka mokaisi miten, äiti rakastaa silti. Vaikka kaikkien muitten mielestä ja varsinkin omasta mielestään, olisi mokannut miten pahasti, äiti rakastaa silti. Jos on työpaikka mennyt, äidin mielestä se on vaan hyvä asia, parempiakin on tarjolla. Jos on sydän särkynyt, sekin on vaan hyvä, parempia on silloinkin tarjolla. Ja jos kaikki ne rahat, jotka äiti on lainannut, olisivat tallessa, ostaisi sillä rahalla takuuvarmasti talon! Tuossa raha-asiassa äiti ei ole kyllä kovin hyvä businessnainen. Varattomalle lainaaminen ei taida koskaan olla hyvässä huudossa, ainakaan pankkialalla. Mä tarvitsisin lottovoiton pelkästään sen takia, että voisin maksaa lainani takaisin.
 Äidiltä saamaani tukea en pysty ikinä korvaamaan ja ei hän  sitä odotakaan.
      Meidän perheessä ei olla olla koskaan kamalasti halattu ja mäkin opin sen taidon kunnolla vasta myöhemmin. Mä olen kova poika halaamaan ystäviäni, mutta omaa perhettä ei jostain syystä tule halattua. Vanhoja tapoja on vaikea muuttaa, mutta tuo juttu muuttuu nyt. Sen lupaan.
    Äiti, mä olen varmasti  tuottanut sulle monta unetonta yötä ja itkuakin. Niitä en pysty enää muuttamaan, vaikka haluaisin. Mutta kyllä sä toivottavasti tiedät, että poikasi rakastaa sua ihan valtavasti.
     Hyvää Äitienpäivää jo vähän etukäteen. Halataan ku nähdään