Aloin tässä muistella vanhoja aikoja ja matkaa Ameriikkaan, missä kaikki on isompaa ja kauniimpaa. Portsaritkin. Miamissa kävin clubilla, jonka edessä oli parkissa omakotitalon hintaisia autoja ja sisäänpääsymaksu oli enemmän, kuin koko päällä ollut vaatekertani, 100e lenkkarit mukaan lukien.
Poket olivat erittäin ystävällisiä, amerikkalaiseen tapaan suorastaan ylikohteliaita. Äijät olivat tummaan tyylikkääseen pukuun pukeutuneita ja ovimiehellä oli lisäksi musta, tyylikäs viitta ja silinterihattu.
Sisällä meidät ohjattiin tavallisen rahvaan yläpuolelle, omaan pöytään ja henkilökohtainen tarjoilija toi Dom Perignonia pöytään. Mulla oli 40 taalaa taskussa ja t-paita päällä. Niin oli kyllä vieressä istuneella Vin Dieselilläkin. Havainto ei kyllä lohduttanut paljoa. Vinillä oli lauma "vähänonenemmän" tyylisiä typyjä pöydässä ja mulla mm. kaksi puolalaista miestä ja hullu suomalainen, jotka vähän väliä laskivat housunsa polviin ja tanssivat pöydällä.
Siinä vaiheessa, kun ei enää niin ystävällinen poke kävi kolmatta kertaa asiasta huomauttamassa, mä otin ritolat tai konoset paremminkin ja kävelin kämpille. Poistuessani huomasin, etteivät baarin kaikki poket pukeudukaan pukuun ja että pöytäämme tarkkaili 4 mustiin t-paitoihin pukeutunutta körilästä, joista yksi näytti Chuck Liddeliltä, mutta häijymmältä. Ne pojat näyttivät siltä, ettei neuvottelu kuuluisi toimenkuvaan enää ollenkaan. Harvinaisen pelottavia kavereita. Tuona iltana mun pöytäseurue kuitenkin selvisi ilman takapihan sakinhivutusta ja minäkin ilman eksymistä sänkyyn.
Kohta on vappu ja kyseinen juhla ei ole koskaan kuulunut mun suosikkeihin. Tänä vuonna olen onneksi vapaalla ja häivyn mökille. Hyvä seura, sauna, mölkky ja grillaus. Siitä on mun vappu tehty:
Te jotka olette töissä, voimia. Ja te jotka olette viihteellä, käyttäytykää nätisti.
Kevät muuten alkaa sunnuntaina :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti