Vuodatus


           Pakko pitkästä aikaa purkaa ajatuksia ja vaihteeksi vähän muusta, kuin baarimaailmasta. Sorry. kannattaa siis lopettaa lukeminen tähän :)
          Mun kevät on mennyt löysässä hirressä. Aloitin helmikuussa "suhteen" avoliitossa asuvaan naiseen.  Juttu lähti siitä, että aloimme jutella naamakirjassa, hän tilitti ja mä kuuntelin. Ei aikaakaan kun hän päätyi mun luo kahville ja kohta heilui peitto. Siitä se lähti. Mun tarkoitus ei ollut rakastua, piti pitää pientä suojakuorta ja aluksi onnistuinkin. Toiselta puolelta alkoi sitten tulla viestejä tyyliin " ajattelen sua ihan koko ajan" , " haluaisin olla luonasi koko ajan", " en ole ikinä ollut kenestäkään mustasukkainen, mutta nyt olen sinusta". Hän myös vakuutti,  että suhde mieheen jonka kanssa asui, oli totaalisen ohi ja muuttoa tehdään heti, kun sopiva asunto löytyy. No, mä sitten päätin uskaltaa katsoa sisimpääni ja kerroin vastaavia ajatuksia hänelle. Sen jälkeen kaikki muuttui.
      Naisesta tuli etäinen ja selitys oli, ettei hän saa otetta elämästä ja ei pysty ottamaan askelta omaan asuntoon, eikä muuhunkaan. Mä aloin siinä vaiheessa jo ounastella pahaa, mutta aina kun tuli hyvä päivä ja neito oli peittoni alla, olin taas onneni kukkuloilla ja uskoin että kyllä tää tästä. Kesään mennessä elämä on jo pelkkää auvoa ja täyslihamakkaran grillausta yhteisellä pinkillä pallogrillillä. Heh
    Viimeisten viikkojen aikana yhteistä aikaa olikin jo yllättäen tosi vaikeaa järjestää, mutta lupauksia sentään silloin tällöin; "huomenna toivottavasti nähdään" tyylisesti. Ja mä odotin kunnon kotikoiran hartaudella joka kerta koko päivän. Sitten jossain vaiheessa ilmaisin pettymykseni ja vastaus oli " mua ahdistaa saada tollasta valitusta, kun muutenkin vituttaa" ja mä tietty rakastuneena pahoittelin. Viime viikolla noin kävi pari kertaa. Mä olin siis melkoinen tossukka :)
        No päätin lauantai-iltana tehdä pitkästä aikaa baarivuoron, kun muutakaan tekemistä ei ollut ja kuka olikaan ensimmäinen asiakas johon törmäsin! Heh. olin jo menossa tervehtimään, mut muapa ei noteerattu mitenkään ja arvasin että taitaa olla ukko mukana. Niinhän se olikin. Kaksi sitruunan syönyttä tyyppiä mun baarissa ja mulle oli kerrottu, ettei voida nähdä, kun neiti on töissä :)
      Seuraavana aamuna  kun heräsin, vaihdoin facessa muutaman sanan neidin kanssa ja sain syyttelyä osakseni ja silloin tuli mitta täyteen. Keskustelu päättyi haistatteluun ja päätin että jos kyseinen tyyppi mua vielä lähestyy, kerron sen miehelle kaiken. Tänään tein sen! Nainen ilmoitti tekevänsä mun elämästä helvetin ja mies käski mun pitää huoran omanani. Mutta mä olen nyt täysin irti koko paskasta.  Kesä tulee ja toivottavasti minä paksupää opin tästä jotain :) Toivon sitä oikeasti, sillä kyseinen typy teki mulle tämän saman kerran aiemmin, vuosia sitten.
     Ne oikeasti hyvät tyypit ovat taas astuneet esiin, ne jotka eivät kuseta ja jotka yhä uskovat muhun. Kiitos.
Kyl te tiedätte ketä tarkoitan :)

    Nähdään jokirannassa