Naurattaa. Naurattaa niin, ettei itkukaan ole kaukana.
Jotkut pienet miehet ovat kyllä ihan samanlaisia kuin pienet koirat..Omasta mielestään he vain puolustavat reviiriään ja oikeuksiaan koirina. Se, että itse räksyttää koko ajan muille, on pelkästään positiivista ja muut, isommat piskit (lue poket, baarimikot) ansaitsevat kaiken sen läksytyksen.
Pieni mies, Kanadan kokoinen ego, höystettynä ruotsalaisen rintamasotilaan itsevarmuudella. Mitä muuta siitä seuraa kuin räksytystä, turvallisesti omien rajojen ( lue baaritiskin, pöydän tai sähköpostiyhteyden) toiselta puolelta?
Omituista on, että jos jotakuta aina, jo vuosien ajan, on yhdessä ja samassa baarissa kiusattu ( omien sanojensa mukaan), hän kuitenkin yhä uudelleen palaa sinne. Kyllä mä menisin ite muualle vastaavassa tilanteessa.
Pienten miesten ja koirien ero on ehkä kuitenkin siinä, että koirat ovat sittenkin yleensä sympaattisia, näin kissaihmisenkin mielestä. Pakko todeta, että kun puhun pienistä miehistä, en yleistä. En siis tarkoita kaikkia pienikokoisia miehiä. Tarkoittamani pienet miehet voivat olla ison egon lisäksi kovaäänisiä, itsekeskeisiä ja äärettömän rakastettavia. Riippuu keneltä kysyy...
Tämä oli nyt lyhyt tunteenpurkaus ja sain vähän höyryä poistettua...Voi olla että tähän aiheeseen tulee vielä palattua tulevaisuudessa. Yhä naurattaa kaikesta vakavuudesta ja muusta huolimatta.
Mukavaa hiihtoloman jatkoa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti